Pääsiäisen perinteissä toistuu uuden alun juhliminen

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna 7.–11.4. Juhlan ajankohta vaihtelee sen mukaan, milloin kevätpäiväntasauksen on jälkeen täysikuu. Tarkalleen ajankohdan määritys menee näin:

”Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen.” (tieku.fi).

Onneksi tiedon löytää myös suoraan kalenterista, eikä tarvitse alkaa tulkita taivaan merkkejä. Pääsiäinen on täydellinen ajankohta juhlistaa alkavaa kevättä, heräilevää luontoa ja uuden alkua. Se myös tarjoaa hengähdyshetken arjen pyörityksestä, aikaa laittaa hyvää ruokaa ja tavata ystäviä, tai viettää rennosti aikaa perheen kanssa. Pääsiäiseen, niin kuin muihinkin juhlapyhiin kuuluu erilaisia perinteitä. Ne saattavat toki vaihdella, mutta yleisesti voidaan sanoa, että pääsiäisenä kasvatetaan rairuohoa, syödään pääsiäismunia, koristellaan pajunkissoja ja piilotellaan suklaamunia. Mutta oletko koskaan miettinyt miksi?  

Pääsiäismunien maalaus

Pääsiäismunien maalaaminen ja koristelu on vanha perinne. Munat symboloivat uutta elämää ja onnea ja niiden värjäyksellä on pyritty varmistamaan, että pimeän talven jälkeen valo ja kevät taas tulevat. Ja sehän tulee!

Pajunkissat ja virpominen

Palmusunnuntaina, eli viikkoa ennen pääsiäistä käydään perinteisesti virpomassa. Virpominen on suomalainen lasten perinne. Virpojat käyvät kolkuttelemassa naapurien oville onnea ja terveyttä toivottaen.

Virpomisperinne on nykyisenlaisena sekoitus kristillistä perinnettä ja vanhojen aikojen uskomuksia. Juuret juontavat palmusunnuntain perinne, jossa virpoja karkottaa pahoja henkiä ja toivottaa onnea ja terveyttä pajunoksia heiluttamalla. Virpominen viittaa myös palmusunnuntain sanomaan, jolloin evankeliumin mukaan Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja kansa heitti hänen eteensä palmunlehviä. Palmut eivät kasva Suomessa, joten keväällä juuri sopivasti pääsiäiseksi kukkivat pajut ovat saaneet hoitaa palmujen tehtävää.

Suklaamunien piilotus ja etsintä

Pääsiäisen symboliikka pyörii vahvasti uuden elämän ympärillä. Kananmunat ja nopeasti lisääntyvä jänis edustavat myös tätä teemaa.

Ennen vanhaan kirkko kielsi kananmunien syömisen pääsiäistä edeltävänä viikkona. Viikon aikana hautuneet munat säästettiin, koristeltiin ja annettiin lapsille lahjoina pääsiäisenä. Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin 1800-luvulla ja samoihin aikoihin pääsiäispupun tarinan uskotaan yleistyneen. Tarun mukaan pääsiäispupu koristelee ja piilottaa munat, joten myös ne ovat uuden elämän symboli. Eri maissa pupulla on eri eläimiä kaverina.

Rairuoho

Samaan uuden alku -teemaan kuuluu tietysti myös rairuoho. Nopeasti itävä rairuoho symboloi kevääseen havahtumista. Rairuohon kasvattaminen tuli suosituksi 1960-luvulla. Virpomisväline, jolla herätettiin nukkuvat ja karkotettiin pahat henget.
 

Vielä ennen pääsiäiabreikkiä ehdit käydä etsimässä sopivaa koristusta kotiisi Sisustusliike K&K.ssa tai ihanalla lounallaalla Kattava Centressä. Kevään juhlista puheen ollen, Kattava Centre on muuten oivallinen paikka erilaisten suurempien juhlien järjestämiseen.